Vammaisten henkilöiden tilanne Nepalissa on parantunut viime vuosina sen jälkeen, kun YK:n vammaissopimus (CRPD) hyväksyttiin vuonna 2010, mutta merkittäviä haasteita on edelleen. Vuoden 2015 perustuslain voimaantulon myötä Nepalissa otettiin käyttöön kolmitasoinen hallintorakenne, joka koostuu liittovaltion, provinssien ja paikallishallinnon tasoista. Paikallishallinnon elimillä on oikeus käyttää toimeenpanovaltaa, lainsäädäntövaltaa ja oikeudellista valtaa, tarjoten samalla mahdollisuuksia kansalaisten, mukaan lukien vammaisten henkilöiden, osallistumiseen. Nepalin hallitus tunnustaa perustuslain 42.3 artiklassa vammaiset henkilöt osaksi ihmiskunnan moninaisuutta, joilla on oikeus tasa-arvoon. Vaikka Nepal on edistynyt politiikan ja lainsäädännön osalta tukeakseen vammaisia henkilöitä, näiden aloitteiden toimeenpano jää usein puutteelliseksi, ja sosiaaliset, kulttuuriset ja infrastruktuuriset esteet rajoittavat edelleen vammaisten henkilöiden täysimääräistä ja tehokasta osallistumista yhteiskuntaan.
Abilis-säätiö aloitti yhteistyönsä Nepalissa jo perustamisensa aikoihin, ja ohjelmamaamalli otettiin käyttöön vuonna 2014. Nykyisen strategisen kauden (2022–2025) ohjelmaa käsiteltiin Helsingissä 26.–31. elokuuta 2024 pidetyssä seminaarissa. Esityksessä korostettiin Abiliksen rahoittamien moninaisten hankkeiden myönteistä vaikutusta Nepalissa, joiden tavoitteena on parantaa vammaisten henkilöiden elämänlaatua. Priorisoituja teemoja ovat vammaisten henkilöiden järjestöjen kapasiteetin vahvistaminen, taloudellinen hyvinvointi, osallistava kehitys ja sukupuolten tasa-arvo.
Pääkohtia vammaisten ihmisten osallisuuden haasteista
Nepalissa perinteiset asenteet vammaisuutta kohtaan ovat syvästi juurtuneita häpeään ja syrjintään. Erityisesti Sudurpaschimin, Madheshin ja Karnalin alueilla, joissa tietoisuus vammaisuudesta on vähäistä, vammaisuus tulkitaan perinteisesti menneisyydessä itse tai perheen toimesta tehdyn synnin seuraukseksi. Perheen vammainen jäsen koetaan usein häpeäksi koko perheelle. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi sisarusten, erityisesti siskojen, avioitumismahdollisuuksiin. Monet vammaiset elävät eristyksissä, ja heidät suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle.Tietämättömyys ja ymmärryksen puute vammaisten oikeuksista ja tarpeista estävät heidän integroitumisensa valtavirran yhteiskuntaan. Vaikka hallitus on sitoutunut parantamaan tilannetta, toimeenpanossa ja seurannassa on edelleen merkittäviä puutteita. Abilis-säätiö on tukenut tietoisuuden lisäämistä vammaisten oikeuksista vammaisjärjestöjen (OPD) kautta. Tämän seurauksena useat hankerahoitetut järjestöt työskentelevät lisätäkseen tietoisuutta, ajaakseen poliittisia muutoksia ja edistääkseen vammaisille tarkoitettujen palveluiden toteuttamista. Nepalissa on kasvava liike vammaisjärjestöjen ja vammaisten oikeusaktivistien keskuudessa, jotka ajavat vammaisten oikeuksia. Nämä järjestöt ovat olleet keskeisessä asemassa edistämässä osallistavampaa politiikkaa, palveluja ja yhteiskunnallista muutosta. Työtä on kuitenkin vielä paljon, erityisesti yleisten asenteiden muuttamisessa ja lakien tehokkaassa toimeenpanossa, mikä voi onnistua tehokkaiden vaikuttamiskampanjoiden kautta vahvistettujen OPD-järjestöjen avulla. Julkisella sektorilla on 5 % varauskiintiö vammaisille henkilöille. Tilastojen mukaan 650 vammaista henkilöä on mukana julkisessa hallinnossa ja yli 2150 opetusalan tehtävissä. Julkinen työllisyys on suosittua fyysisesti vammaisten (42 %), näkövammaisten (23 %), kuurojen (15 %) ja muiden vammaryhmien (20 %) keskuudessa. Työllisyystutkimukset osoittavat kuitenkin, että vammaiset henkilöt ovat aliedustettuina työmarkkinoilla. Tähän vaikuttavat syrjintä, puutteet taitokoulutuksessa sekä esteettömien työympäristöjen puute.
COVID-19-pandemian aikana tehdyn vammaisten henkilöiden työllistymishaasteita kartoittaneen perustutkimuksen (2021) mukaan vain 12,3 % vammaisista henkilöistä oli työllistettyjä, kun vastaava luku koko väestölle oli 65 %. Nepalin työvoimalaki (2017) sisältää säännöksiä vammaisten henkilöiden työllistämisen tukemiseksi, mukaan lukien vaatimus kohtuullisten mukautusten tarjoamisesta julkisella ja yksityisellä sektorilla. Näiden säännösten valvonta on kuitenkin heikkoa.Esteet osallistavalle koulutukselle ovat myös merkittäviä. Viittomakielen termistö on hyvin rajoittunutta, ja vaihtoehtoisiin kommunikointimenetelmiin koulutettuja opettajia on liian vähän. Vammaiset lapset kohtaavat usein leimautumista ja syrjintää sekä ikätovereiden että joskus opettajien taholta, mikä saa monet perheet jättämään lapsensa ilmoittamatta kouluun. Vammaisten lasten koulunkäyntiprosentti on vain 0,39 %, kun taas kaikkien lasten keskimääräinen koulunkäyntiprosentti on 96,4 % (Flash report, 2023). Monet koulut eivät ole esteettömiä, eikä niissä ole tarvittavia resursseja, kuten koulutettuja opettajia ja apuvälineteknologiaa, tukemaan vammaisia oppilaita. Oppilaat keskeyttävät usein koulunkäynnin esteettömyysongelmien, tuen puutteen ja heihin kohdistuvan sosiaalisen leimautumisen vuoksi. Vaikka joissain kouluissa on erityisesti tietyille vammoille suunnattuja ohjelmia, osallistavan koulutuksen saavutettavuus ja laatu ovat edelleen rajoittuneita, erityisesti maaseutualueilla. Huolimatta lukuisista perustuslaillisista, lainsäädännöllisistä ja poliittisista välineistä institutionaalisella tasolla, niiden toimeenpanossa on merkittäviä puutteita. Tämän seurauksena vammaisten naisten, erityisesti syrjäytyneistä yhteisöistä tulevien, tilanne on erittäin vaikea, sillä he kohtaavat moninkertaisia syrjinnän muotoja. Lisäksi nämä yhteiskuntaan juurtuneet käytännöt luovat merkittäviä esteitä, jotka vaikeuttavat oikeuden saantia, rajoittavat osallistumista sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen päätöksentekoon sekä altistavat heidät korkeammalle hyväksikäytön ja väkivallan riskille.
Vaikka vammaisten henkilöiden tilanne Nepalissa on oikeudellisten ja poliittisten sitoumusten myötä kokenut joitain positiivisia muutoksia, todellinen edistyminen on hidasta ja epätasaista. Suuria esteitä on yhä olemassa, kuten rajoitettu pääsy osallistavaan koulutukseen, työllistymismahdollisuuksiin ja terveydenhuoltopalveluihin. Näitä haasteita pahentavat sosiaalinen leimautuminen ja kulttuuriset esteet.
Aidon osallisuuden saavuttamiseksi tarvitaan kehityskumppaneiden vahvempaa yhteistyötä lakien toimeenpanon edistämiseksi, tietoisuuden lisäämistä sekä kohdennettuja toimia esteettömyyden parantamiseksi ja syrjinnän vähentämiseksi.
Abilis-säätiön hanketuki haasteiden ratkaisemiseksi
Abilis-säätiö on keskeisessä roolissa tukemassa vammaisia henkilöitä Nepalissa keskittymällä osallistavaan koulutukseen, työllistymiseen, terveydenhuoltoon ja heidän oikeuksiensa puolustamiseen. Abiliksen työ ei ainoastaan vastaa välittömiin tarpeisiin, vaan myös voimaannuttaa vammaisia henkilöitä toimimaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Yhdistämällä osaamisen kehittämisen, yhteisöjen osallistamisen ja vaikuttamistyön Abilis auttaa luomaan osallistavampaa ja esteettömämpää Nepalia vammaisille henkilöille.
Abilis-säätiö tukee Nepalin vammaisjärjestöjä (OPD) kehittämällä niiden kykyä puolustaa jäsentensä oikeuksia, hallinnoida projekteja ja tarjota palveluja. Tämä vahvistaa paikallista vammaisliikettä ja varmistaa, että vammaiset henkilöt ovat paremmin edustettuina päätöksenteossa.
Abilis on myös vahvistanut paikallisten vammaisjärjestöjen kapasiteettia edistää vammaisten henkilöiden parempaa osallisuutta virallisilla työmarkkinoilla. Tämä sisältää lakien toimeenpanon edistämisen, jotka takaavat vammaisille henkilöille työllistymismahdollisuuksia, sekä työnantajien asenteiden muuttamisen.
Abilis-säätiö asettaa etusijalle vammaisten henkilöiden taloudellisen hyvinvoinnin ja osallistavan yrittäjyyden kehittämisen tarjoamalla ammatillisia koulutusohjelmia, jotka auttavat vammaisia hankkimaan taitoja erilaisiin ammatteihin. Näiden ohjelmien tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja vähentää riippuvuutta. Projektit ovat auttaneet vammaisia pääsemään mikrorahoituksen piiriin ja tarjonneet tukea yrittäjyydelle, mikä voimaannuttaa heitä perustamaan omia pienyrityksiä. Tämä sisältää koulutusta liiketoiminnan hallinnasta ja talousosaamisesta.
Abilis on tukenut vammaisjärjestöjä (OPD) järjestämään poliittisia keskusteluja edistääkseen vammaisten lasten koulutukseen pääsyä yhteisöissä, mikä auttaa vähentämään stigmaa ja rohkaisee perheitä lähettämään vammaiset lapsensa kouluun.
Hallitus ja kehityskumppanit ovat tehneet aloitteita, jotka ovat vähitellen parantaneet tilannetta. Abilis-säätiö on edistänyt osallistavaa koulutusta tukemalla esimerkiksi osallistavan koulutuksen politiikkaa (Inclusive Education Policy, 2017), jonka tavoitteena on integroida vammaiset lapset tavallisiin kouluihin. Myös vuoden 2017 Vammaisten henkilöiden laki (Persons with Disabilities Act) korostaa vammaisten oikeutta koulutukseen ja sisältää säännöksiä esteettömyydestä ja kohtuullisista mukautuksista kouluissa.
Abiliksen rahoitustuen ansiosta vammaiset lapset ovat saaneet pääsyn koulutukseen osallistavassa ympäristössä säätiön projektialueilla. Säätiö tukee esteettömien oppimateriaalien kehittämistä. Abilis on hiljattain tukenut paikallista vammaisjärjestöä järjestämään koulutusta opettajille, jotta nämä ymmärtäisivät paremmin autismikirjon oppilaiden tarpeita ja oppisivat taitoja, joiden avulla voivat tarjota osallistavaa opetusta. Tämä työ on luonut aiempaa vastaanottavaisempia ja tukevampia kouluympäristöjä Nepalin länsiosien vuoristoseuduilla.
Abiliksen hankerahoitus tukee myös yhteiskunnan asenteiden muuttamista vammaisuutta kohtaan, tähtäimenä stigman ja syrjinnän vähentäminen. Tätä tehdään esimerkiksi mediakampanjoiden, yhteisötyöpajojen ja yleisötapahtumien kautta, jotta yhteiskunnasta tulisi osallistavampi. Hankkeet edistävät sosiaalista integraatiota järjestämällä tapahtumia ja aktiviteetteja, joissa vammaiset henkilöt osallistuvat kulttuuri-, urheilu- ja yhteisötapahtumiin. Näillä aloitteilla pyritään purkamaan sosiaalisia esteitä ja kannustamaan osallistavuuteen.
Abilis on myös tarjonnut humanitaarista apua vammaisille henkilöille, huomioiden Nepalin alttiuden luonnonkatastrofeille, kuten maanjäristyksille. Säätiö on osallistunut vammaisten ihmisten hätäapuun varmistaen, että he eivät jää osattomiksi avustusoperaatioissa. Tämä sisältää liikkumisen apuvälineiden ja lääketieteellisen avun tarjoamista sekä tukea evakuointi- ja kuntoutusprosesseissa.
Abilis tukee vammaisjärjestöjen työtä vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustamiseksi varmistaen, että heitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja että heillä on pääsy palveluihin ja mahdollisuuksiin, jotka lait takaavat. Säätiö edistää myös vuoden 2017 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan lain täytäntöönpanoa, YK:n vammaissopimuksen (CRPD) toteuttamista ja vammaisten osuutta kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamisessa sukupuolinäkökulmasta.
Abilis yhdistää paikallisia järjestöjä kansainvälisiin verkostoihin ja resursseihin, tarjoten lisämahdollisuuksia vaikuttamistyöhön, rahoitukseen ja tekniseen tukeen, jotta Abiliksen rahoituksen vaikutukset olisivat kestäviä.
Birendra Raj Pokharel (PhD)
Abilis-säätiön Nepalin sokea maakoordinaattori
Comments